Potilas Saarinen
Potilas Saarinen
Jämsäläiseltä Tommi Saariselta, 33, operoitiin molemmat polvet keväällä 2017 Jokilaakson sairaalassa.

Polvet kipeytyvät harrastuksessa
Liikunnallinen ja aktiivisesti urheilua harrastava Tommi Saarinen kärsi vuosia polvivaivoista: ”Polvilumpioiden osittainen sijoiltaan meno oli pääasiallisena oireena. Olin jo lähes tottunut siihen, että urheilusuoritusten jälkeen etenkin polvilumpioiden jänteet olivat kipeät. Jouduin käyttämään esimerkiksi salibandyssa polvitukea, joka esti lumpion sijoiltaan menon.”
”Polvikivut olivat arkipäivää, mutta liikunnallinen luonne ei antanut periksi. Polvia kuntoutettiin lihaskuntoa parantamalla, mutta se ei poistanut vaivoja kokonaan. Varsinkin polven täydestä ojennuksesta koukistaminen aiheutti sen, että polvilumpio napsahti reisiluun liukupinnalle aiheuttaen kipua”, Tommi kuvailee.

Magneettikuvaus
Työssään Jokilaakson Terveyden leikkausosastolla Tommi oli päässyt tutustumaan ortopedeihin Petri Sillanpää ja Frederick Weitz.
”Kerroin vaivoistani heille töissä, sillä olin nähnyt heidän korjaavan vastaavia vaivoja. Weitz laittoi minut magneettikuvauksiin, ja siitä koko prosessi alkoi. ”

Vasemman polven leikkaus
Huhtikuussa 2017 Petri Sillanpää ja Frederick Weitz operoivat Tommin vasemman polven, joka oli oireiltaan pahempi.

Oikean polven leikkaus
Kuusi viikkoa ensimmäisen polven jälkeen operoitiin oikea polvi.

Kuntoutus alkaa
”Kuntoutuminen on edennyt erittäin hyvin ja pääsinkin testaamaan mm. kuntopyörällä polkemista ennen oikean polven leikkausta. Vaikka kuntoutuminen on vielä kesken, olen jo nyt huomannut huiman parannuksen. Polvet tuntuvat stabiilimmilta sekä tämä epämiellyttävä napsahdus on poissa. Lumpiot kulkevat suoraan entisen J-liikkeen sijasta”, Tommi kertoo.
”Liikutuksen kyyneliltä ei ole vältytty, kun olen huomannut kuinka paljon elämänlaatua tämä operaatio on jo tässä vaiheessa parantanut. Tulevaisuudessa salibandyn pelaamisen pitäisi onnistua ilman tukia, ja pääsen myös voimaharjoittelussa tekemään niitä liikkeitä, joita aikaisemmin piti rajoittaa”, Tommi iloitsee.
Polven nivelrikko
Polven nivelrikko
Polven kulumisesta (nivelrikko) johtuva kipu on yleistä. Polven kuluma alkaa usein lievällä kivulla, joka liittyy rasitukseen. Kipu voi pahentua hiljalleen, kun kuluma etenee, mutta tavallisesti aika oireiden alusta pitkälle edenneeseen polvinivelkulumaan on pitkä.
Polven alkavaan kulumaan liittyvä kipu on peräisin nivelen sisäisestä ärsytyksestä, joka voi aiheuttaa polven ajoittaista turpoamista ja joskus jopa polven lukkiutumisen tunnetta. Tavallisesti tilanne on ohimenevä ja hetken levon jälkeen polven liikelaajuutta ja lihasvoimaa ylläpitäviä harjoitteita kannattaa aloittaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Alkavaan polvikulumaan voi liittyä myös nivelkierukan repeämä (rappeutumisesta johtuva), joka on syntynyt itsestään tai huomaamatta ilman äkillistä vääntövammaa. Jos repeämä on ollut polvessa pitkään, ilman äkillistä oireiden pahenemista, on turvallista aloittaa tämän oppaan mukaisia polven toimintakykyä parantavia harjoitteita.
Rasitus liikunnassa tai töissä voivat aiheuttaa polven kulumasta johtuvan kivun pahenemisen. Tästä huolimatta polven altistaminen sopivalle rasitustasolle on turvallista nivelkulumasta huolimatta, sillä polven nivel- ja tukikudosrakenteet kaipaavat luonnollista liikettä pysyäkseen kunnossa. Mikään liikunta, vaativampikaan, ei ole suoranaisesti kiellettyä, jos polvikuluma ei siitä liiallisesti oireile. Rasitustason hallintaan polven kuluman aiheuttamassa kivussa liittyy myös painon pitäminen kurissa. Ylipaino onkin tunnetuin polvikuluman riskitekijä. Vaikka vuosien saatossa nivelrikko voi edetä vaikea-asteiseksi vaatien jopa tekonivelleikkausta, sopiva toimintakykyä ylläpitävä liikunta on tärkeää.
Joskus alkavan polvikuluman ensioireina esiintyvät melko äkillinen, paikallinen kipu polven sisä- tai ulkoreunalla ja liikearkuus. Taustalla on usein rasitus, esimerkiksi työtehtävissä. Tällaisessa tilanteessa on suositeltavaa hakeutua lääkäriin ja diagnoosi alkavasta kulumasta saadaan röntgenkuvista. Pidempään oireillut polvi tulee aina kuvata kivun syyn selvittämiseksi. Akuutin vaiheen hoitoon kuuluvat tulehduskipulääkkeet ja lyhyt lepo, mutta varsin pian tulee aloittaa hoitavat harjoitteet, jotka on kuvattu tässä oppaassa yksityiskohtaisesti. Kun polvessa on kulumaa, monesti osittainen kivun syy on myös sopivan, lihaskuntoa ylläpitävän, rasituksen puute. Kulumakivun lisäksi heikko lihaskunto pahentaa oireita. Kuntouttavassa harjoittelussa on tärkeintä pyrkiä parantamaan lihasten voimaa ja tasapainoa tilanteeseen soveltuvalla tavalla, jotta alaraajan hallinta paranee.
Nivelkierukkavamman leikkaushoito
Tutustu hoito-oppaaseen:
Polven nivelrikko – Alkavan kuluman hoito-opas
Oppaassa esitettyjä harjoituksia voidaan turvallisesti käyttää polven nivelkuluman aiheuttaman kivun helpottamiseen, sekä fysioterapeutin opastamana että myöhemmin itse toteutettuna, tarvittaessa yksilöllisesti muokattuna.
Tekijät: Petri Sillanpää LT, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Juha Koskela, Fysioterapeutti
Kasvuikäisen eturistisidevamma
Kasvuikäisen eturistisidevamma
Kasvuikäisten eturistisidevammat ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Yksi syistä on ohjatun liikunnan ja harrastustoiminnan lisääntyminen.
Kasvuikäisten eturistisiteen vammat ovat viimeisen 20 vuoden aikana suomessa lisääntyneet merkittävästi. Merkittävin syy tähän on lisääntynyt ohjattu liikunta nuorilla.
Vamman syntyminen ja oireet
Suurin osa polven nivelsidevammoista syntyy ilman suoraa kontaktia. Vamman jälkeen polvi tyypillisesti turpoaa, turvotus voi joissakin tapauksissa olla lievääkin. Alle 10-vuotiailla tyypillisin eturistisidevamma on ns. avulsiomurtuma (kuva: Eturistisiteen repeäminen). Tässä vammatyypissä itse ligamentti (ristiside) ei vaurioidu, vaan ristisiteen sääriluun puoleinen kiinnityskohta repeää irti luusta. Tämän tyyppinen repeämämurtuma luokitellaan neljään vaikeusasteeseen riippuen kiinnityskohdan irtopalan etäisyydestä emoluuhun. Hyväasentoiset irtoamat voidaan hoitaa ilman leikkausta tuella. Dislokoituneet eli alkuperäiseltä paikaltaan siirtyneet murtumat tulee hoitaa leikkaamalla. Tämän tyyppisten vammojen esiintyvyys on pysynyt ennallaan viime vuosikymmenet.
Kasvuikäisten nuorten (10-16 vuotta) eturistisiteen jänteisen osan vammat sen sijaan ovat merkittävästi suomessa lisääntyneet viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Eturistisidevamman leikkaushoidossa kasvun ollessa kesken on erityispiirteitä verrattuna jo kasvunsa päättäneiden leikkaushoitoon.
Kasvuikäisellä kasvulevyt ovat lähellä leikkausaluetta. Kasvulevyjen vaurioitumisen riski on huomioitava leikkausmenetelmää valittaessa. Riski kasvulevyn vaurioitumiselle ja siitä johtuvalle kasvuhäiriölle on viimeaikaisten tutkimusten mukaan alle 3% riippumatta valitusta tekniikasta. Aiheesta tehtiin meta-analyysi 2016 (Dunn K et al), tässä varhainen leikkaushoito urheilullisesti aktiivisella potilaalla todettiin aiheuttavan vähemmän polvinivelen epävakautta ja paluu vammaa edeltävälle tasolle oli paremmin mahdollista.
Lasten ja nuorten polvikipu
Lasten ja nuorten polvikipu
Polvikivut voivat liittyä kasvuun tai esimerkiksi vääntövammaan. Ne ovat lapsilla ja nuorilla melko yleisiä.
Lasten ja nuorten polvikivut ovat varsin yleisiä. Kipu saattaa liittyä tiettyyn kasvun vaiheeseen tai kipu voi olla peräisin polven vääntövammasta. Lapsuusiässä alkanut polvikipu voi olla peräisin polven yliliikkuvuudesta tai epävakaudesta, joka on jossain määrin ikään liittyvä ilmiö, mutta voi olla ääritapauksessa jopa leikkaushoitoa vaativa tilanne (alaraajan ryhtivirhe / rakennepoikkeavuus).
Ohjatun liikunnan harrastaminen ja polvikivut
Yhä useampi nuori harrastaa ohjattua liikuntaa tai aktiivista urheilua, mihin liittyen polven vääntövammat ovat tavallisia. Mielenkiintoista on, että suurin riskitekijä kasvuikäisten alaraajavammoille on ohjattu seuratason urheiluharrastus. Vaikka suurin osa lasten ja nuorten polven vääntövammoista paranee itsekseen, pitkittynyt yli 4 viikkoa kestävä vaiva kannattaa tarkastuttaa polviortopedilla. Samoin akuutisti turvonnut polvi lapsilla, aivan kuten aikuisilla, on aihe kiireelliseen lääkärin arvioon ja tarvittaviin kuvantamistutkimuksiin.
Lasten ja nuorten ajoittaiset polvikivut ovat tavallisia
Lasten ja nuorten ajoittainen polvikipu on hyvin tavallista, kasvulinjojen ärtymiseen tai kasvavan luuston ja alaraajan kuormitustilan muutoksiin liittyvää. Joskus polvikipu voi olla myös oire jostain muusta, vaikkapa kiinnostuksen lopahtamisesta liikuntaharrastukseen. Hoito on tyypillisesti kuntouttavaa, ja motivoi nuorta liikunnalliseen elämäntapaan, vaikka säännölliset harrastukset jäisivätkin. Melko usein nuorelle ja perheelle riittää tieto siitä, että polvessa ei ole mitään vakavaa. Erityisesti polven etuosan kiputila on usein hoidettavissa hyvin tuloksin fysioterapialla.
Ydinasiat
- Suhteuta polvikipu kasvun vaiheeseen – alle 12-vuotiaalla kasvukipu, yli 15-vuotiaalla aiemman vamman mahdollisuus
- Tunnista kasvavan nuoren alaraajan poikkeava ryhti huolellisen kliinisen tutkimuksen avulla
- Pitkään, esimerkiksi kuukausia jatkunut polvikipu kannattaa selvittää erikoislääkärikäynnillä ja kuvantamisilla
- Akuutit vammat ja veripolvi hoidetaan kuten aikuisilla
Alaraajojen anatomia (rakenne) voidaan nykymenetelmin tutkia erittäin tarkasti mikäli herää kliinisessä tutkimuksessa epäily rakenteellisesta poikkeavuudesta polvikivun tai polven epävakauden taustalla.
Kuvassa näkyvällä nuorella todettiin polven kiertosuunnan häiriö (kuva 1). Se voi aiheuttaa polven paineolosuhteiden häiriintymistä ja kipua (kuva 2).
Lapsilla rakennepoikkeavuudet pyritään hoitamaan kasvua ohjaamalla (hemiepifyseodeesi), joten poikkeavasti linjaava alaraaja on syytä lähettää erikoislääkärille riittävän ajoissa.
Polvilumpion sijoiltaanmeno
Polvilumpion sijoiltaanmeno
Polvilumpion sijoiltaanmeno (patellaluksaatio) tarkoittaa polvilumpion muljahtamista pois paikoiltaan. Se on yleisin nuorten, alle 18-vuotiaiden, polvivamma. Joskus tilanne on hyvin dramaattinen, se tapahtuu nopeasti urheillessa ja polvi kipeytyy kovasti. Lapsilla muljahdus voi tapahtua huomaamattomasti ja tulee ilmi vasta vaivan toistuessa.
Polvilumpion sijoiltaanmeno on varsin yleinen polvivamma ja on toiseksi yleisin syy äkilliselle polvinivelen sisäiselle verenvuodolle (veripolvi). Alle 16-vuotialla polvilumpion sijoiltaanmeno on yleisin ns. veripolven aiheuttava vamma. Polvilumpion sijoiltaanmeno on yleisin kasvuikäisten lasten akuutti polvivamma.
Noin puolet vammaperäisistä polvilumpion sijoiltaanmenoista aiheuttaa pysyvän polvilumpion löysyyden (instabiliteetin) mikä johtaa toistuviin polvilumpion sijoiltaanmenoihin.
Polvilumpion sijoiltaanmeno aiheuttaa lumpion sisäreunan tukinivelsiteen (mediaalisen patellofemoralisen ligamentin = MPFL) repeytymisen. Yleisin vammamekanismi on alustaa vasten olevan jalan kiertyminen ulkorotaatioon suhteessa reiteen.
Pääsääntöisesti vielä kasvavilla lapsilla polvilumpion sijoiltaanmenon hoito on kuntouttava (konservatiivinen), mikä koostuu noin 4-6 viikon hoidosta polvituella ja fysioterapialla, missä pyritään vahvistamaan polvilumpiota tukevia lihaksia, erityisesti nelipäisen reisilihaksen sisempää osaa. Mikäli sijoiltaanmenoon liittyy kooltaan merkittävä rustoinen tai luu-rustoinen murtumakappale, tulisi tämä kiinnittää takaisin paikoilleen leikkauksella. Luurustoisen murtuman esiintyvyys on kohtalaisen korkea polvilumpion vammaperäisessä sijoiltaan menossa (20-40%). Potilailla, joilla murtuma on reisiluun ulommalla kantavalla nivelpinnalla, on selkeästi huonompi lyhyen aikavälin toipuminen.
MPFL-rekonstruktio (polvilumpiota vakauttavan nivelsiteen korjaus) on nopeasti vamman jälkeen aiheellinen myös, mikäli polvilumpio on vamman pohjalta merkittävän epävakaa ja lateralisoi (pyrkii ulospäin, ei pysy paikoillaan) voimakkaasti. Jos ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen polvilumpio jää epävakaaksi asianmukaisesti toteutetusta konservatiivisesta hoidosta huolimatta, tulee leikkaushoitoa harkita.
Väestöpohjaisessa tutkimuksessa ensimmäisen polvilumpion sijoiltaanmenon vuosittainen riski on 40-80/100000. Alle 15-vuotiailla polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen toistuvan sijoiltaanmenon riski on merkittävästi suurentunut verrattuna aikuisiin. Toistuvan sijoiltaanmenon riski on koko populaatiossa konservatiivisen hoidon jälkeen on 40-60% ja yli 50%:lle jää jonkin asteista polvivaivaa.
Tunnettuja riskitekijöitä ensimmäiselle polvilumpion sijoiltaanmenolle ovat:
- trokleadysplasia (reisiluun ja polvilumpion niveltyvien pintojen merkittävä epäsuhta)
- valgus virheasento (pihtipolvisuus)
- patella alta (Polvilumpion sijaitseminen suhteessa reisiluuhun liian korkealla)
- korostunut TT-TG tai TT-PCL (Tibial Tubercle-Trochlear Groove, Tibial Tubercle-Posterior Cruciate LIgament) -mitta, TT-TG ja TT-PCL-mitat määritetään MRI-kuvista ja lapsilla se on ikäriippuvainen
- korostunut polvilumpion kallistuskulma (tilt).
Riskitekijöitä toistuvalle sijoiltaan menolle ovat:
- naissukupuoli
- ensimmäinen sijoiltaanmeno nuorella iällä (alle 14-vuotta)
- trokleadysplasia ( reisiluun ja polvilumpion nivetyvien pintojen merkittävä epäsuhta)
Polvilumpio
Polvilumpio
Polvilumpio (patella) on polven etuosan rakenne, joka välittää reisilihasvoiman alaraajaan – hallittua ja tehokasta liikettä tarvitaan niin kävelyssä kuin urheilussa. Ilman hallittua reisilihasliikettä, ihminen ei kykene suoriutumaan juoksusta, hypyistä, rappusista, ja muista vaativimmista suorituksista.
Polvilumpio (patella)
Polvilumpio (patella) on polven etuosan rakenne, joka välittää reisilihasvoiman alaraajaan – hallittua ja tehokasta liikettä tarvitaan niin kävelyssä kuin urheilussa. Ilman hallittua reisilihasliikettä, ihminen ei kykene suoriutumaan juoksusta, hypyistä, rappusista, ja muista vaativimmista suorituksista.
Polvivaivat ja niiden hoito
Polvivaivat ja niiden hoito
Näiltä sivuilta löydät hyödyllistä tietoja polvivaivoista ja niiden hoidosta. Aina voit myös kääntyä tiimimme puoleen ja hakeutua ortopedin vastaanotolle.
Äkillinen polvivamma
Moni liikkuva nuori tai aikuinen kärsii jossain vaiheessa polvivaivoista ja joskus kohdalle voi sattua vakavampi polvivamma. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä asiaan perehtyneeseen lääkäriin viipymättä. Akuutin vamman sattuessa voi olla tarpeen hakeutua jopa päivystykseen, jolloin yleislääkäri tekee tyypillisesti ensiarvion tilanteesta ja ottaa tarvittaessa röntgenkuvat polvesta.
Seuraavina päivinä tapahtuu varsinainen hoitoarvio polviortopedin vastaanotolla. Usein tarvitaan lisäkuvantamisia esimerkiksi magneettikuvauslaitteella (MRI). Kuvaus voi olla joskus tarpeen tehdä nopeasti muutaman päivän kuluessa. MRI kuvaus on yleinen leikkaushoitoa edeltävä selvitys. Kuvauksen jälkeen leikkaava ortopedi osaa tehdä mahdollisimman tarkan etukäteissuunnitelman leikkauksen kulusta. Useimmiten leikkaus on ”käsikirjoitettu” etukäteen ja toimenpiteen aikana keskitytään virheettömään suoritukseen.
Leikkauksen jälkeen fysioterapeutti ohjaa kuntoutumista tähdäten paluuseen vammaa edeltävälle tasolle.
Pitkittynyt polvikipu
Pidempään jatkunut polvivaiva voi joskus pahentua äkisti estäen liikunnan harrastamisen kokonaan. Ajoittainen kipu, joka palaa aina uudelleen, on myös syytä tutkituttaa polviortopedin vastaanotolla. Monesti hoito on kuntouttava eli konservatiivinen (leikkaushoitoa ei tarvita). Kuntouttava hoitomuoto täytyy suunnitella yksilöllisesti kunkin fyysiseen kuntotilanteeseen tai urheilulajiin sopivaksi. Fysioterapeutti täydentää ja ohjaa kuntoutumista. Leikkaushoito voi olla tarpeen esimerkiksi pidempään vaivanneessa polven epävakaudessa tai rustovauriossa. Pitkittyneelle polvikivulle tyypillistä on pahentuminen rasituksessa – kyseessä voi olla rasitusvamma. Hoito ei useinkaan vaadi liikunnan lopettamista vaan harjoitus- tai liikkumistavan muutosta väliaikaisesti.
Lasten ja teini-ikäisten polvikipu
Yli puolet kasvavista lapsista kärsii joskus polvikivuista. Usein kipu rauhoittuu itsestään lyhyellä levolla, pari-kolme päivää taukoa raskaasta liikunnasta useimmiten riittää. Yli viikon kestävä jatkuva polvikipu lapsella vaatii lääkärin arvion. Lasten kasvukivut ovat tavallisia, samoin kuin kasvavien luiden ja jänteiden kiinnityskohtien kiputilat. Yleisin akuutti polvivamma on polvilumpion sijoiltaanmeno. Silloin polvi on turvoksissa ja kipeä. Tilanne vaatii aina lääkärin arvion jatkohoidosta. Eturistisiderepeämä yleistyy teini-iän kuluessa liikunnan ja urheilun muuttuessa vauhdikkaammaksi. Joskus kivun syynä on rakenteellinen alttius, jonka hoito joko kuntouttavalla menetelmällä tai leikkaushoidolla on nopean paranemiskyvyn vuoksi tehokasta. Hoitomenetelmät eroavat aikuisten vastaavista, ja vaativat asiaan perehtynyttä fysioterapeuttia ja lääkäriä.
Tutustu hoito-oppaisiin:
Polven hoito-opas (pdf)
Tekijät: Petri Sillanpää LT, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Juha Koskela, Fysioterapeutti
Näin hoidan – Nuoren aikuisen polvilumpion sijoiltaanmeno (pdf)
Tekijä: Petri Sillanpää LT, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Polvivammat
Polvivammat
Vääntyikö polvi? Monet akuutit polvivammat aiheuttavat äkillisen polven turpoamisen ja kivun. Syynä on kudosvaurio polven rakenteissa, kuten nivelsiteen repeämä tai rustovaurio.
Äkillisesti turvonnut polvi on syytä tutkia nopeasti. Samoin esimerkiksi liikkuvan lapsen tai nuoren kivulias polvi, joka estää normaalin liikkumisen.
Yleisimpiin polvivammoihin kuuluvat eturistisiderepeämä, polvilumpion sijoiltaanmeno ja nivelkierukan akuutti repeämä. Lisäksi jotkut harvinaisemmat polvivammat, kuten ruston murtuma tai takaristisidevamma, saattavat vaatia akuuttihoitoa. Nopea ja asiantunteva leikkaushoito on joskus tarpeen, esimerkiksi urheilevan nuoren polvivammassa.
Kipeytyikö polvi lenkillä?
Polven kipeytyminen esimerkiksi rasituksen jälkeen voi olla oire huonosta lihastasapainosta, jolloin polvi kuormittuu epätasapainoisesti. Liika kuormitus voi aiheuttaa rasitusvamman polven tukikudoksiin. Iän mukaan polveen voi tulla alkamasta kulumasta johtuvia kipuoireita.
Kivun syy selviää asiantuntijan arvion perusteella – joskus hoito on varsin yksinkertainen, esimerkiksi väärän liikkumismallin ehkäiseminen. Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma auttaa ongelman ratkaisemiseen.
Lasten polvivaivat voivat liittyä kasvuun tai urheilevalla nuorella ylirasitustilaan. Hoidon oikea-aikaisuus lyhentää toipumisaikaa.