Kasvuikäisen eturistisidevamma
Kasvuikäisten eturistisidevammat ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Yksi syistä on ohjatun liikunnan ja harrastustoiminnan lisääntyminen.
Kasvuikäisten eturistisiteen vammat ovat viimeisen 20 vuoden aikana suomessa lisääntyneet merkittävästi. Merkittävin syy tähän on lisääntynyt ohjattu liikunta nuorilla.
Vamman syntyminen ja oireet
Suurin osa polven nivelsidevammoista syntyy ilman suoraa kontaktia. Vamman jälkeen polvi tyypillisesti turpoaa, turvotus voi joissakin tapauksissa olla lievääkin. Alle 10-vuotiailla tyypillisin eturistisidevamma on ns. avulsiomurtuma (kuva: Eturistisiteen repeäminen). Tässä vammatyypissä itse ligamentti (ristiside) ei vaurioidu, vaan ristisiteen sääriluun puoleinen kiinnityskohta repeää irti luusta. Tämän tyyppinen repeämämurtuma luokitellaan neljään vaikeusasteeseen riippuen kiinnityskohdan irtopalan etäisyydestä emoluuhun. Hyväasentoiset irtoamat voidaan hoitaa ilman leikkausta tuella. Dislokoituneet eli alkuperäiseltä paikaltaan siirtyneet murtumat tulee hoitaa leikkaamalla. Tämän tyyppisten vammojen esiintyvyys on pysynyt ennallaan viime vuosikymmenet.
Kasvuikäisten nuorten (10-16 vuotta) eturistisiteen jänteisen osan vammat sen sijaan ovat merkittävästi suomessa lisääntyneet viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Eturistisidevamman leikkaushoidossa kasvun ollessa kesken on erityispiirteitä verrattuna jo kasvunsa päättäneiden leikkaushoitoon.
Kasvuikäisellä kasvulevyt ovat lähellä leikkausaluetta. Kasvulevyjen vaurioitumisen riski on huomioitava leikkausmenetelmää valittaessa. Riski kasvulevyn vaurioitumiselle ja siitä johtuvalle kasvuhäiriölle on viimeaikaisten tutkimusten mukaan alle 3% riippumatta valitusta tekniikasta. Aiheesta tehtiin meta-analyysi 2016 (Dunn K et al), tässä varhainen leikkaushoito urheilullisesti aktiivisella potilaalla todettiin aiheuttavan vähemmän polvinivelen epävakautta ja paluu vammaa edeltävälle tasolle oli paremmin mahdollista.
